Puheenjohtajan piikki

Toukokuun kk-tapaamiseen saatiin vieraaksi Etelä-Savon hyvinvointialueen Eloisan johtaja Santeri Seppälä. Häntä oli tullut kuuntelemaan n. 30 henkilöä.
Santeri totesi , että heillä on kolme tärkeää tavoitetta: palvelut toimii, kunnossa oleva talous sekä hyvä henkilöstö ja kumppanuus sopimukset.
Tehdään aktiivista yhteistyötä kumppanuksien kanssa niin liikunnassa kuin muissakin ryhmissä.
Henkilöstö on keski-iältään Suomen vanhin. Joka seitsemäs on töissä Eloisalla Etelä- Savon alueella.
Tulevaisuudessa on rekrytoitava vähintään 800 uutta henkilöä töihin, työvoima eläköityy nopeaan tahtiin. Tällä hetkellä 200 hoitajaa enempi kuin Eloisan alussa, totesi Santeri.
Palvelut, onko parantuneet kysyi Santeri ja vertasi lukuja seuraavasti: Puhelinpalvelu ruuhkautunut, kasvanut 30%,takaisin soittoon menee 2-3pv. 55- 85%
pääsee perusterveydenhoitoon viikossa.
Taloudellinen tilanne, poistettu tiloja 20tuhatta neliötä. Vuoden 2022 alusta on valtio poistanut rahoitusta tältä alueelta - 88milj.€ Vielä on säästettävä -90milj.€, joka tarkoittaa sitä, että palvelut ei ainakaan parane vaan joudutaan säästämään niin ruuasta kuin siivouksesta. Se mikä tulee muuttumaan on digi-palvelut joiden osuus tulee kasvamaan, totesi Santeri ja toivoi meidän kaikkien aktiivisesti opettelemaan laitteiden käyttöä kuten kännykkä, tietokone ja tabletti.
DB-lääkäreiden tila on tällä hetkellä kohtalaisen hyvä.
Tilaisuuden alussa annoin Diabetesliiton kannanoton ( 21.4.24) Santerille, jossa todetaan ,että priorisoinnissa on tunnistettava diabeteksen hoidon merkitys. Suurten säästöjen ja leikkausten aika on nostanut esiin huolen terveydenhuollon mahdollisista
priorisoinneista. Myös hyvinvoinnin ja terveydenhuollon edistämistä tekevien järjestöjen toimintaan kohdentuvat säästöt uhkaavat vähentää ihmisten arkea tukevia palveluja. tilanteessa on tärkeää tunnistaa suuren volyymin avainsairaudet eli kansansairaudet, joiden hoidon laiminlyömisen tiedetään johtaviin vakaviin lisäsairauksiin, tässä osa tuosta kannanotosta. Diabeteksen hoidosta vastaa pääosin potilas itse omien voimavarojensa puitteissa. Hoidon onnistumisessa henkisillä ja taloudellisilla olosuhteilla on suuri merkitys myös.